organisaatiokehitys johtaminen henkilökehitys
Julkaistu 06.03.2018 , päivitetty 16.03.2018

Mitä minä tästä hyödyn? – Ei, vaan mitä me tästä hyödymme?

Sami Hedberg toteaa nauttivansa työstään ja olevansa onnellinen saadessaan tuottaa työllään iloa ja naurua katsojille. Eikö meidän jokaisen tulisi nauttia siitä, että saatamme auttaa toisia, olipa se sitten ilon tai erinomaisen palvelukokemuksen tuottamista? Eikö toimintamme lähtökohdan tulisi olla hyödyn, ilon tai avun tuottaminen muille? Mitäpä jos lähtisimmekin ajattelussa yhdessä onnistumisesta sen sijaan, että ensin ajattelisimme itsekkäästi, mitä minä tästä hyödyn.

 

 

Yksi tärkeimmistä tarpeista ihmiselle on tuntea olevansa hyödyksi muille ja tarpeellinen omalle yhteisölleen. Tämä tarve pätee jokaiseen yksilöön kokonaisvaltaisesti tuottaen merkityksen elämälle ja mahdollistaen onnellisuuden kokemuksen. Tästä syystä monet, erityisesti miehet, eläkkeelle siirryttyään jäävät tyhjiöön, joka johtaa aivan liian usein ennenaikaiseen kuolemaan erinäisistä syistä. Aivan samasta syystä työttömäksi jäädessään ihminen tuntee olevansa tarpeeton yhteiskunnalle.

Hyödyksi olemisen tarpeen ohella jokainen ihminen tarvitsee omalle elämälleen suunnan, mission ja tavoitteen. Suunta mihin kulkea, mission tarkoitukseksi elämälle ja tavoitteen, jota tavoitella. Näiden muodostumiseen vaikuttavat yksilön omat kompetenssit, kyvyt, taidot ja hänen antamansa merkitykset eri asioille. Elämän suunta, missio ja tavoitteet luovat yksilölle pohjan motivaatiolle ja tarpeen hänelle johtaa itseään kohti päämääriä.

Silloin kun yksilöllä on mahdollisuus kohdistaa motivaationsa ja oman toimintansa johtaminen itselle merkitykselliseen päämäärään ja samalla tuntea oman toimintansa yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen merkitys, hän sitoutuu ja omistautuu toimintaansa kaikkein vahvimmin. Tästä yhdistelmästä syntyy niin elämää kuin työtä kannatteleva yhtenäinen päämäärä.

 

Yhteistyö on onnellisuuden ja onnistumisen tae

Oman elämän suunta ja oman tekemisen hyödyn kokemus yhdistyvät ihmisten välisen yhteistyön kautta, koska kukaan meistä ei oikein voi onnistua yksin. Kaikki yhteiskunnalliset menestystarinat perustuvat useiden ihmisten yhteistyöhön, vaikka varsinainen menestys laitettaisiinkin yhden ihmisen nimiin. Presidentti Sauli Niinistön menestyksen takana on valtava koneisto. Yhtä lailla useiden urheilijoiden menestyksen takana on useiden ihmisten työpanos. Onnistuminen tapahtuu siis yhteistyössä. Huomion arvoista on se, että yksilön itsekäs omanedun tavoittelut vie pohjan pois jopa vahvalta ryhmätyöltä, kuten Paavo Väyrysen tapaus osoittaa.

Emme enää missään tapauksessa saisi vain ajatella omaa etuamme. On jälleen nostettava esille yhteistyön merkitys suomalaiselle menestykselle. Jos historiallisesti olisimme aina vain ensin ajatelleet omaa etuamme, tuskin olisimme säilyttäneet esimerkiksi itsenäisyyttämme toisen maailmansodan tuoksinassa ja kirjoittaisin tätä todennäköisesti eräällä toisella kielellä.

 

Työyhteisöissäkin on ymmärrettävä yhteistyön voima

Aivan sama koskee yrityksiä ja kaikkia työyhteisöjä. On viimeinkin luovuttava vastakkainasettelusta. Tarvitaan asennemuutos pois minäkeskeisestä ajattelusta ja otettava suunta yhteistyöllä saavutettavaan hyötyyn. Miten minä voin auttaa yritystämme tai organisaatiotamme onnistumaan? Mitä minulla on annettavana yritykselle tai organisaatiolle?

Ajattelumuutosten on tapahduttava niin työnantajissa kuin työntekijöissäkin. Hyvin usein minulta kysytään, mikä on johtajan tai esimiehen tärkein tehtävä. Yhtä usein joudun toteamaan, että se ei ole työntekijöiden johtaminen, valvominen tai tehtävien delegoiminen alaisille! Se on työntekijöiden työssään onnistumisen mahdollistaminen ja tukeminen. Työntekijöiden työn tekemistä mahdolliseksi. Jos näin ei olisi, emme tarvitsisi johtajia, koska ei olisi työntekijöitäkään. Organisaatiokehityskään ei ole vain johdon asia, joka kaadetaan työntekijöiden niskaan. Organisaatiokehitys on kaikkien organisaatioiden toimivien yhteistyössä saavuttamaa kehitystä organisaation toiminnan viemiseksi yhteisesti määritettyyn tavoitteelliseen suuntaan.

 

Yhteistyöllä tuotamme myös asiakkaillemme onnellisuutta


Tapa ajatella yhteistyön kautta on keskiössä myös asiakaspalvelutilanteissa. Kun tavoitteenamme on olla avuksi toiselle, palveluasenteemme asiakasta kohtaan on mitä mainioin. Tämä näkyy organisaatioiden parantuneena asiakashyötynä ja siten tuotamme merkityksellisyyttä niin asiakkaille kuin oman työyhteisömme jäsenille. Palvelussakin onnistumme paremmin yhteistyöllä ja samalla tuotamme onnellisuuden kokemuksia niin asiakkaillemme, toisille työyhteisömme jäsenille kuin itsellemmekin. Silloin kun asiakkaallamme menee hyvin, meilläkin menee hyvin.

Yhteistyö, onnellisuuden tuottaminen muille ja sitä kautta itsellemme tulee olla kaiken toimintamme lähtökohta. Asenne minulle ensin johtaa meidät pitkällä tähtäimellä umpikujaan, olipa sitten kysymyksessä henkilökohtaiset tavoitteet, työ asiakkaiden hyväksi tai työmme työyhteisössämme. Meidän on nyt muutettava ajattelua. On ymmärrettävä, että kun toisella menee hyvin, minullakin menee hyvin. Auttamalla toisia autamme itseämme, koska yksin on mahdoton menestyä.